Jokaisella valtiolla on oma lippunsa. Liput ovat symboleita, jotka edustavat maata ja kertovat usein myös jotakin niiden kulttuureista, historiasta ja arvoista. Tokikaan kaikkien maiden liput eivät ole yhtä syvällisiä kuin toiset, vaan osa niistä on suunniteltu lähinnä visuaalinen näyttävyys mielessä.
Tässä artikkelissa luomme katsauksen saarivaltio Maltan punavalkoiseen lippuun. Sen lisäksi, että esittelemme historiaa lipun takana, kerromme myös runsaasti mielenkiintoista tietoa tästä Välimeren helmestä ja sen monista puolista.
Maltan lipun värit
Maltan lippu on pääasiassa melko yksinkertainen värimaailmaltaan. Se on jaettu keskeltä kahtia niin, että vasen puolisko on valkoinen ja oikea puolisko on punainen. Lisäksi vasemmalla puolella valkoisen värin päällä nähdään niin sanottu Pyhän Yrjön risti. Ensimmäiseksi keskitymme kuitenkin siihen, mitä nämä värit merkitsevät.
Valkoinen ja punainen päätyivät historiallisen tiedon mukaan Maltan lippuun sisilialaisten normannihallitsijoiden myötä. Kreivi Roger ensimmäinen ilmeisesti lahjoitti kyseiset värit Maltalle. Samat värit linkittyvät myös Maltan ritareihin (Knights of Malta), jotka hallitsivat saarivaltioita vuodesta 1530 vuoteen 1798 saakka.
Valkoiseen ja punaiseen väriin liittyy myös symboliikkaa. Valkoista pidetään puhtauden ja rauhan symbolina, kun taas punainen väri viittaa maltalaisten vaikeina aikoina vuodattamaan vereen. Virallista tietoa ei näistä väreistä tosin ole olemassa, vaan huhut niiden valinnasta kulkevat lähinnä kansanperinteen mukana.
Pyhän Yrjön risti
Hopeanvärinen Pyhän Yrjön risti sijaitsee siis Maltan lipun vasemmassa yläkulmassa valkoisella pohjalla. Kyseessä on brittiläinen urheudesta annettu palkinto. Risti tosin lisättiin Maltan viralliseen lippuun vasta vuonna 1943 sen jälkeen, kun Kuningas Yrjö kuudes (King George VI) myönsi sen maalle vuotta aiemmin huhtikuussa.
Pyhän Yrjön ristin kunnia annettiin tunnustuksena maltalaisten urheudelle toisessa maailmansodassa. Eritoten syyksi luetaan se, kuinka liittoutuneiden yhtenä tukikohtana toiminut Malta kesti sinnikkäästi akselivaltojen rajua pommitusta.
Malta saavutti itsenäisyyden vuonna 1964
Malta oli vuosikausia Britannian siirtomaa. Se saavutti itsenäisyytensä syyskuun 21. päivä vuonna 1964. Tällöin lipusta poistettiin pieni sininen Pyhän Yrjön ristin yhteydessä ollut kolkka.
Tämänhetkinen Maltan lippu on ollut käytössä aina vuodesta 1964 saakka. Muutoksia lippuun ei enää sen koommin ole tehty edes vuonna 1974, jolloin Maltasta tuli ensimmäistä kertaa parlamentaarinen tasavalta. Presidenttinä Maltalla toimii kirjoitushetkellä Myriam Spiteri Debono ja pääministerinä Robert Abela.
Malta merkittävä rahapelaamisen keskus
Malta on verrattain pieni eurooppalainen valtio. Maassa asuu ainoastaan reilu puoli miljoonaa ihmistä, joista suuri osa on muuttanut maahan muualta. Yksi suurimmista syistä suuren maltalaiseen muuttoliikkeeseen on maan kukoistava rahapelisektori. Joka vuosi lukuisat uudet MGA kasinot aloittavat toimintansa maassa sen matalan yritysverotuksen perässä. Pienestä koostaan huolimatta Maltaa voidaan siis pitää Euroopan selkeästi merkittävimpänä rahapelaamisen keskuksena.
Maltan peliviranomainen on lisensoinut nettikasinoita jo vuodesta 2001 lähtien. Näinpä uusien rahapelaamiseen keskittyneiden yritysten on paitsi kustannustehokasta, myös turvallista ja helppoa viedä liiketoimintansa Maltalle. Myös Suomesta on lähtenyt paljon alan ammattilaisia sekä suomenkielisiin asiakaspalvelutehtäviin mieliviä nuoria aikuisia Maltalle luomaan uraa ja nauttimaan Välimeren ilmastosta.
Myös suomalaiset rahapelaajat ovat historiallisesti tykänneet pelata maltalaisilla nettikasinoilla. Maltan peliviranomainen on alan ylivoimaisesti arvostetuin nettikasinolisenssien myöntäjä. Kotimaiset pelaajat saavat EU-lisenssin alaisuudessa Maltan kasinoilta verovapaat voitot, minkä lisäksi pelaaminen on täysin turvallista ja valvottua.
Malta ja turismi
Edellä mainitsimme jo Maltan välimerellisen ilmaston. Vaikka suuri osa suomalaisista tykkääkin lomailla ennen kaikkea Maltan lähellä sijaitsevissa valtioissa kuten Kreikassa ja Espanjassa, suuntautuu myös Maltalle jonkin verran turismia. Voisikin sanoa, että kyseessä on varsin mukava ja eksoottinen turistikohde henkilölle, joka alkaa jo vähitellen kyllästyä Espanjan Aurinkorannikkoon ja tyypilliseen Kreikan saaristoon.
Maltalla turistit pääsevät nauttimaan paitsi upeista rannoista ja mukavasta ilmastosta, myös lukuisista merenrantabaareista ja tapahtumista. Aikuiseen makuun kelpaavat mainiosti myös Dragonara Palacen kaltaiset hulppeat kasinorakennukset, joissa riittää ihmettelemistä myös arkkitehtooniselta kannalta.
Suomesta pääsee lentämään Maltalle yleensä parin kolmen sadan hinnalla. Maan hintataso ei myöskään juuri poikkea muista Välimeren valtioista. Huomautettakoon tosin, että maassa on paljon portaita, nousuja ja laskuja, joten esimerkiksi lastenvaunujen kanssa kulkevat sekä liikuntarajoitteiset henkilöt saattavat haluta lomailla ennemmin jossain muualla.
Yhteenveto
Maltaa ei suotta kutsuta Välimeren helmeksi. Piskuinen saarivaltio tarjoaa jokaiselle jotakin. Halusitpa sitten lähteä Maltalle ottamaan aurinkoa, nauttimaan vuosittaisesta Malta Jazz Festival -tapahtumasta tai katselemaan historiallisia maisemia, löydät maasta varmasti jotakin mieluisaa puuhaa!
