Taiwanin lippu

Kiinan tasavallan lippu
Taiwan, virallisesti Kiinan tasavalta (ROC), sijaitsee Itä-Aasiassa. Se sijaitsee Itämeren ja Etelä-Kiinan meren risteyksessä Tyynellämerellä, luoteessa Kiinan kansantasavallasta, koillisessa Japanista ja etelässä Filippiineiltä. ROC:n hallitsemat alueet koostuvat 168 saaresta, joiden yhteinen pinta-ala on 36 193 neliökilometriä. Taiwanin pääsaarella, jota kutsutaan myös nimellä Formosa, on pinta-alaa 35 808 neliökilometriä, ja se on voimakkaasti kaupungistunut, erityisesti länsiosassa sijaitsevilla tasangoilla. Pääkaupunki Taipei muodostaa yhdessä New Taipei Cityn ja Keelungin kanssa suurimman metropolialueen. Taiwanilla on noin 23,9 miljoonaa asukasta, mikä tekee siitä yhden maailman tiheimmin asutuista maista.

Tietoa maasta

Pääkaupunki: Taipei
Väkiluku: 23 604 265 (2020)
Taiwan, virallisesti Kiinan tasavalta (ROC), sijaitsee Itä-Aasiassa. Se sijaitsee Itämeren ja Etelä-Kiinan meren risteyksessä Tyynellämerellä, luoteessa Kiinan kansantasavallasta, koillisessa Japanista ja etelässä Filippiineiltä. ROC:n hallitsemat alueet koostuvat 168 saaresta, joiden yhteinen pinta-ala on 36 193 neliökilometriä. Taiwanin pääsaarella, jota kutsutaan myös nimellä Formosa, on pinta-alaa 35 808 neliökilometriä, ja se on voimakkaasti kaupungistunut, erityisesti länsiosassa sijaitsevilla tasangoilla. Pääkaupunki Taipei muodostaa yhdessä New Taipei Cityn ja Keelungin kanssa suurimman metropolialueen. Taiwanilla on noin 23,9 miljoonaa asukasta, mikä tekee siitä yhden maailman tiheimmin asutuista maista. Taiwan on ollut asuttuna vähintään 25 000 vuotta, ja taiwanilaiset alkuperäiskansat asettuivat saarelle noin 6 000 vuotta sitten. 1600-luvulla alkoi laaja Han-kiinalaisten siirtolaisuus alueelle, ensin hollantilaisen siirtokunnan aikana ja jatkuen Kiinan ensimmäisen pääasiassa Han-kiinalaisen valtion, Tungningin, aikana. Qing-dynastia liitti saaren osaksi Kiinaa vuonna 1683, mutta se luovutettiin Japanille vuonna 1895. Vuonna 1945 Japanin antautumisen jälkeen Kiinan tasavalta, joka oli kaatanut Qing-dynastian vuonna 1911, otti saaren hallintaansa. Japani luopui virallisesti Taiwanin suvereniteetista vuonna 1952. Vuonna 1949 Kiinan sisällissodan seurauksena Kiinan kommunistiset voimat perustivat Kiinan kansantasavallan, ja Kiinan tasavallan hallitus pakeni Taiwanille. ROC:n hallinnollinen toimivalta rajoittuu sittemmin Taiwanin, Penghun ja muutamien pienten saarten alueelle. 1960-luvun alussa Taiwan aloitti nopean talouskasvun ja teollistumisen, joka tunnetaan nimellä “Taiwanin ihme”. Myöhäisillä 1980-luvuilla ja varhaisilla 1990-luvuilla ROC siirtyi yksipuolisesta hallintomuodosta monipuoluejärjestelmään, ja siellä on ollut demokraattisesti valittuja presidenttejä vuodesta 1996 lähtien. Taiwanin vientivetoinen teollistunut talous on nimellisesti maailman 21. suurin ja ostovoimakorjattuna 20. suurin, keskittyen teräkseen, koneisiin, elektroniikkaan ja kemikaaleihin. Taiwan on kehittynyt maa, ja se on korkealla sijoituksissa kansalaisoikeuksien, terveydenhuollon ja ihmisen kehityksen suhteen.

Lipun historia

Kiinan tasavallan lippu on maan symboli, ja sen historia voidaan hahmottaa seuraavien pääkohtien kautta:

  1. Xin Haista Yuanin lippu (1912):
    • Kiinan tasavallan lippu otettiin käyttöön vuonna 1912 Qing-dynastian kukistumisen myötä.
    • Alkuperäinen lippu koostui viidestä vaakasuorasta raidasta, järjestettynä punainen-keltainen-sininen-keltainen-punainen. Nämä värit edustivat vapautta, yhdenvertaisuutta ja veljeysperiaatteita.
  2. Tähtilippu (1928-lähtien):
    • Vuonna 1928 Kiinan tasavallan lippuun lisättiin valkoinen kenttä ja viisi keltareunaista tähteä. Tähdet kuvastavat Kiinan kansan yhtenäisyyttä eri yhteiskuntaluokkien kesken.
  3. Nykyinen lippu (1949-lähtien):
    • Kiinan tasavallan nykyinen lippu otettiin käyttöön kansantasavallan perustamisen myötä vuonna 1949.
    • Lipussa on punainen kenttä valkoisella kiertotähdellä. Punainen symboloi vallankumousta ja kansan verta, kun taas tähti kuvastaa Kiinan kommunistisen puolueen johtoa.
  4. Symboliikka:
    • Lipun värit ja elementit heijastavat kommunistista ideologiaa ja maan historian merkkipaaluja, kuten Xinhain vallankumousta ja Kiinan kansantasavallan perustamista.
  5. Liputuspäivät:
    • Kiinassa on erityisiä liputuspäiviä, jolloin kansalaiset juhlistavat maan historiaa ja patriotismia lipun nostolla.

Kiinan tasavallan lippu on siten historiallinen symboli, joka heijastaa maan poliittista kehitystä ja kommunistista perintöä.