Suomen lippu on maan symboli, ja sen historiaa voi tarkastella seuraavien pääkohtien avulla:
- Ensimmäinen lippu (1809-1917):
- Venäjän vallan aikana Suomen alueella käytettiin sinivalkoista lippua, joka oli peräisin Ruotsin väreistä.
- Lipussa oli sininen risti valkoisella pohjalla, heijastaen Ruotsin vaikutusta Suomen historiassa.
- Itsenäistymisen aika (1917):
- Suomi julisti itsenäisyytensä Venäjästä 6. joulukuuta 1917.
- Aluksi käytettiin sinivalkoista lippua, mutta sen muoto vaihteli.
- Virallinen lippu (1918-lähtien):
- Suomen lippu vakiintui nykyiseen muotoonsa vuonna 1918.
- Lipussa on sininen risti valkoisella pohjalla, ja se symboloi Suomen järvien ja taivaan kauneutta.
- Siniristilipun alkuperä (Lion-kokoukset):
- Siniristilippu juontaa juurensa 1800-luvulle, kun nuoret suomalaiset opiskelivat Saksassa ja toivat sieltä vaikutteita.
- Sininen risti viittasi alun perin Suomen järvimaisemiin, kun taas valkoinen symboloi lunta ja puhtautta.
- Lipun muotoilu ja säännöt (1978-lähtien):
- Vuonna 1978 vahvistettiin lippua koskevat tarkat muotoilusäännöt, jotka määrittelevät ristin koon ja sijainnin.
- Lipun suhde on 11:18, ja ristin paikka on tarkkaan määritelty.
- Käyttö liputuspäivinä:
- Suomen liputusta säätelee laki, ja maassa on useita liputuspäiviä, jolloin kansalaiset nostavat lipun salkoon.
Suomen lippu on vahva symboli maan itsenäisyydestä ja luonnosta, ja sen historia kertoo Suomen pitkästä tiestä itsenäisyyteen ja yhtenäiseen kansakuntaan.