Maidenliput.com

Mongolian lippu

Mongolian lippu
Mongolian lippu hehkuu historian ja luonnon voimaa. Punainen symboloi rohkeutta ja perinteistä mongolilaista intohimoa, kun taas sininen kuvastaa avaruutta ja vapautta. Lipussa keskellä olevat perinteiset mongolialaiset symbolit,

Tietoa maasta

Pääkaupunki: Ulan Bator
Väkiluku: 3 304 526 (2020)
Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa, ja se rajoittuu pohjoisessa Venäjään ja etelässä Kiinaan. Läntisin osa Mongoliasta on vain 23 kilometrin päässä Kazakstanista, ja kartalla katsottuna alue voi näyttää neljäpisteeltä. Mongolia kattaa 1 564 116 neliökilometriä, ja siellä asuu vain 3,3 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman harvimmin asutun suvereenin valtion. Se on maailman suurin sisämaavaltio, joka ei rajoitu suljettuun mereen, ja suuri osa sen alueesta on peitetty ruohoisella aroalueella, vuoristoilla pohjoisessa ja lännessä sekä Gobi-aavikolla etelässä. Ulan Bator, pääkaupunki ja suurin kaupunki, on noin puolet maan väestöstä. Mongolian nykyinen alue on ollut eri nomadi-imperioiden hallussa, mukaan lukien Xiongnu, Xianbei, Rouran, ensimmäinen Turkkilainen Khaganate, toinen Turkkilainen Khaganate, Uiguurien Khaganate ja muut. Vuonna 1206 Temujin, myöhemmin Genghis Khan, perusti Mongolivaltakunnan, josta tuli historian suurin jatkuva maavaltakunta. Hänen pojanpoikansa Kublai Khan valloitti Kiinan ja perusti Yuan-dynastian. Yuanin romahtamisen jälkeen mongolit vetäytyivät Mongoliaan ja jatkoivat aikaisempaa kaavamaista konfliktien aikakauttaan, lukuun ottamatta Dayan Khanin ja Tumen Zasagt Khanin aikakautta. 1500-luvulla tiibetin buddhalaisuus levisi Mongoliaan ja sai lisävauhtia myöhemmin perustetulta mantsurialaiselta Qing-dynastialta, joka liitti maan osaksi itseensä 1600-luvulla. Varhaisen 1900-luvun alussa lähes kolmasosa aikuisista miehistä oli buddhalaisia munkkeja. Kiinalaisen Qing-dynastian romahtamisen jälkeen vuonna 1911 Mongolia julisti itsenäisyytensä ja vahvisti sen Kiinan tasavallasta vuonna 1921. Pian sen jälkeen maa muuttui Neuvostoliiton satelliittivaltioksi. Vuonna 1924 perustettiin Mongolian kansantasavalta sosialistiseksi valtioksi. Kommunististen vallankumousten jälkeen vuonna 1989 Mongolia suoritti oman rauhanomaisen demokraattisen vallankumouksensa alkuvuodesta 1990. Tämä johti monipuoluejärjestelmään, uuteen perustuslakiin vuonna 1992 ja siirtymiseen markkinatalouteen.

Lipun historia

Mongolian lippu kuvastaa maan pitkää historiaa ja kulttuuria. Lipussa on punainen pohja, johon on keskelle sijoitettu sininen kolmejuuri. Lipun punainen väri symboloi Mongolian historian sankarillisia taisteluita ja kansan rohkeutta. Sininen väri edustaa taivasta ja perinteistä mongolilaista elämäntapaa. Kolmejuuri puolestaan viittaa Mongolian kolmeen perinteiseen yhteisöön: mongolit, kazakit ja tuvanit.

Tässä muutamia avainkohtia Mongolian lipun historiasta:

  1. Yhdistävä symboliikka: Lipun suunnittelu on pyrkinyt yhdistämään Mongolian monipuolisen kulttuurin ja historian yhteen tunnukseen.
  2. Kommunismin aika: Aikaisemmin, ennen Mongolian siirtymistä kommunistiseen hallintoon, lippu oli erilainen. Nykyinen lippu otettiin käyttöön vasta kommunistisen ajan jälkeen vuonna 1992.
  3. Perinteiset juuret: Lipun symbolit juontavat juurensa Mongolian perinteisistä nomadikansoista ja heidän suhteestaan ympäristöön.
  4. Mongolian itsenäisyys: Nykyinen lippu edustaa myös Mongolian itsenäisyyttä ja pyrkimystä säilyttää oma kulttuurinen identiteetti.
  5. Moderniin aikaan sopeutuminen: Lipun suunnittelu heijastelee myös Mongolian pyrkimystä sopeutua moderniin maailmaan samalla kun säilytetään yhteys perinteisiin arvoihin.

Mongolian lippu on siten voimakas symboli, joka kertoo tarinan maan historiasta, yhteisöistä ja sen pyrkimyksistä säilyttää kulttuurinen rikkaus nykyisessä globalisoituneessa maailmassa.

Löydät meidät myös

yhteystiedot