Maidenliput.com

Madagaskarin lippu

Madagaskarin lippu
Madagaskarin lippu kuvastaa maan monimuotoista historiaa ja luontoa. Lippu koostuu kolmesta pystysuorasta raidasta: punainen symboloi Madagaskarin itsenäisyyttä, valkoinen edustaa puhtautta ja vihreä heijastaa runsasta luontoa. Keskellä lippua komeilee Madagaskarin vaakuna, jossa kultainen kruunu viittaa kuningaskuntaan ja hallitsijan asemaan. Vaakunan yläpuolella kimaltelee vihreä laakeriseppele, jossa punainen tähti kertoo maan historiasta ja toiveesta. Vaakunan alapuolella lukee ylpeästi "Fitiavana, Tanindrazana, Fandrosoana" – rakkaus, isänmaa, edistys – korostaen kansallista yhtenäisyyttä ja kehityksen tärkeyttä Madagaskarille.

Tietoa maasta

Pääkaupunki: Antananarivo
Väkiluku: 25 680 342 (2018)
Madagaskar, virallisesti Madagaskarin tasavalta, on saarivaltio, joka sijaitsee Afrikan kaakkoisrannikolla. Se on maailman neljänneksi suurin saari, toiseksi suurin saarivaltio ja maailman 44. suurin maa. Pääkaupunki ja suurin kaupunki on Antananarivo. Madagaskar koostuu Madagaskarin saaresta ja useista pienemmistä sivusaarista. Se erkani Afrikasta varhaisjurassic-kaudella noin 180 miljoonaa vuotta sitten ja Intian niemimaasta noin 90 miljoonaa vuotta sitten Gondwanan esihistoriallisen hajoamisen seurauksena. Tämä eristäytyminen mahdollisti paikallisen kasvi- ja eläinlajiston kehittymisen suhteellisessa eristyksessä; siksi se on biodiversiteettikeskus ja yksi maailman 17 megadiversiteetistä maasta, joissa yli 90% eläimistöstä on endeemistä. Saarella on subtrooppinen ja trooppinen meri-ilmasto. Madagaskar asutettiin ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä tai sitä ennen austronesialaisista kansoista, jotka saapuivat todennäköisesti katamaraaneilla nykyisestä Indonesiasta. Näitä liittyi yhdeksännellä vuosisadalla jKr. Bantukansojen muuttajat, jotka ylittivät Mosambikin kanavan Itä-Afrikasta. Muut ryhmät asettuivat myöhemmin Madagaskarille, kukin tehden pysyviä vaikutuksia malagasy-kulttuurielämään. Tämän seurauksena malagasy-etninen ryhmä jaetaan usein 18 tai useampaan alaryhmään, joista suurin on keskikorkeuksien Merina. Aina 1700-luvun loppuun asti Madagaskarin saarta hallitsi hajanainen joukko vaihtelevia yhteiskunnallisia ja poliittisia liittoja. 1800-luvun alusta lähtien suurin osa saaresta oli yhdistetty ja hallittu Madagaskarin kuningaskuntana useiden Merina-aatelisten toimesta. Monarkia päättyi vuonna 1897 Ranskan liittämiseen, josta Madagaskar sai itsenäisyytensä vuonna 1960. Maa on sen jälkeen kokenut neljä pääasiassa perustuslaillista kautta, joita kutsutaan tasavalloiksi, ja siitä on hallittu perustuslaillisen demokratian pohjalta vuodesta 1992 lähtien. Poliittisen kriisin ja sotilasvallankaappauksen jälkeen vuonna 2009 Madagaskar siirtyi pitkän siirtymäkauden kautta neljänteen ja nykyiseen tasavaltaansa, ja perustuslaillinen hallinto palautui tammikuussa 2014. Madagaskar on Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Afrikan unionin (AU), Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) ja Organisation Internationale de la Francophonien jäsen. Malagasy ja ranska ovat molemmat valtion virallisia kieliä. Kristinusko on maan vallitseva uskonto, ja merkittävä vähemmistö harjoittaa edelleen perinteisiä uskontoja. Madagaskar luokitellaan YK:n toimesta vähiten kehittyneeksi maaksi. Ekoturismi ja maatalous, yhdessä suurempien investointien kanssa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja yksityisyrityksiin, ovat sen kehitysstrategian keskeisiä osatekijöitä. Huolimatta merkittävästä talouskasvusta 2000-luvun alusta lähtien, tulotasojen erot ovat kasvaneet, ja suurimmalle osalle väestöstä elämänlaatu on alhainen. Madagaskar kokee jatkuvaa nälänhätää, jonka asiantuntijat väittävät olevan ensimmäinen, joka on aiheutunut kokonaan ilmastonmuutoksesta.

Lipun historia

Madagaskarin lippu on käynyt läpi useita muutoksia historiansa aikana. Tässä on lyhyt katsaus Madagaskarin lipun historiaan, pistein kuvattuna:

  1. Ensimäinen lippu (1958-1975):
    • Madagaskar itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960.
    • Aluksi käytössä oli pääasiassa punaista, vihreää ja keltaista väriä, heijastaen vapautusliikkeen värejä.
    • Keskellä lippua oli vihreä kolmio, joka symboloi maan monimuotoista luontoa.
    • Kolmion sisällä oli punainen tähti, joka edusti itsenäisyyttä.
  2. Sosialistinen lippu (1975-1992):
    • Vuonna 1975 Madagaskar siirtyi sosialistiseen hallintoon, ja lippu muuttui heijastamaan uutta poliittista järjestelmää.
    • Lippu muuttui pääasiassa vihreäksi, ja siinä oli punainen tähti ja sirppi sekä vasara, perinteisiä sosialistisia symboleja.
  3. Paluu perinteisiin väreihin (1992-nykyinen):
    • Vuonna 1992 Madagaskar palasi monipuolisempiin väreihin lippunsa suunnittelussa.
    • Lippu koostuu kolmesta pystysuorasta raidasta: punainen vasemmalla, valkoinen keskellä ja vihreä oikealla.
    • Punainen edustaa maan historiaa ja itsenäisyyttä, valkoinen symboloi puhtautta ja vihreä viittaa maan runsaaseen luontoon.
    • Keskellä lippua on Madagaskarin vaakuna, joka koostuu vihreästä laakeriseppeleestä, jossa on valkoinen nauha ja punainen tähti. Vaakuna symboloi yhtenäisyyttä, vapautta ja toivoa.
  4. Vaakuna ja merkitys (nykyinen):
    • Vaakuna sisältää myös kultaisen kruunun, joka edustaa kuningaskuntaa ja hallitsijan asemaa.
    • Vaakunan alapuolella on nauha, jossa lukee “Fitiavana, Tanindrazana, Fandrosoana” (“Rakkaus, Isänmaa, Edistys” malagassiksi), mikä korostaa kansallista yhtenäisyyttä ja kehityksen tavoittelua.

Madagaskarin nykyinen lippu on värikkäästi suunniteltu, heijastaen maan rikasta kulttuuria, luontoa ja historiaa.

Löydät meidät myös

yhteystiedot