Kirgisian lippu

Kirgisia, virallisesti Kirgisian tasavalta, on Keski-Aasiassa sijaitseva sisämaavaltio Tian Shanin ja Pamirin vuoristoalueilla. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Biškek. Kirgisiaa ympäröivät Kazakstan pohjoisessa, Uzbekistan lännessä, Tadžikistan etelässä sekä Kiina idässä ja kaakossa. Kirgisian väkiluku on 6,7 miljoonaa, mikä tekee siitä Aasian 34. väkirikkaimman maan ja Keski-Aasian neljänneksi väkirikkaimman maan. Kirgiisit muodostavat maan seitsemän miljoonan asukkaan enemmistön, ja siellä on myös merkittäviä vähemmistöjä uzbekkeja ja venäläisiä. Kirgisian historia kattaa monia kulttuureja ja imperiumeja. Vaikka maa onkin maantieteellisesti eristäytynyt korkean vuoristomaisemansa vuoksi, se on ollut useiden suurten sivilisaatioiden risteyskohta Silkkitien ja muiden kaupallisten reittien varrella. Se on ollut eri heimojen ja klaanien asuttama ja on ajoittain ollut suuremman vallan alaisuudessa, kuten turkkilaisten nomadien, jotka jäljittävät esi-isänsä moniin turkkilaisiin valtioihin. Se perustettiin ensin Yenisei Kyrgyz Khaganate -valtiona. Myöhemmin, 1200-luvulla, Kirgisia valloitettiin mongolien toimesta; se palautti itsenäisyytensä, mutta joutui myöhemmin Dzungar Khanaten hyökkäyksen kohteeksi. Dzhungarien kaatumisen jälkeen kirgiisit ja kiptšakit olivat olennainen osa Kokandin kaanikuntaa. Vuonna 1876 Kirgisia liittyi Venäjän keisarikuntaan, ja vuonna 1936 muodostettiin Kirgisian sosialistinen neuvostotasavalta, joka oli osa Neuvostoliittoa.