Guinean lippu

Guinea on rannikkomaana Länsi-Afrikassa. Se rajautuu lännessä Atlantin valtamereen, luoteessa Guinea-Bissauhun, pohjoisessa Senegaliin, koillisessa Maliin, kaakossa Norsunluurannikkoon ja etelässä Sierra Leoneen ja Liberiaan. Sen pääkaupunki on Conakry, ja maata kutsutaan joskus Guinea-Conakryksi, jotta se erottuisi muista samannimisistä alueista, kuten Guinea-Bissau ja Päiväntasaajan Guinea. Guinealla on 13,5 miljoonaa asukasta ja pinta-ala on 245 857 neliökilometriä. Aiemmin Ranskan Guinea, se itsenäistyi vuonna 1958. Guinealla on historia sotilasvallankaappauksista. Vuosikymmenien autoritaarisen hallinnon jälkeen se piti vuonna 2010 ensimmäiset demokraattiset vaalinsa. Maassa on jatkunut etnisiä konflikteja, korruptiota ja sotilas- ja poliisiväkivallan väärinkäyttöä. Vuonna 2011 Yhdysvaltain hallitus väitti, että turvallisuusvoimien kidutus ja naisten ja lasten väärinkäyttö (mukaan lukien naisten sukuelinten silpominen) olivat jatkuvia ihmisoikeusongelmia. Vuonna 2021 sotilasjoukko kaatoi presidentti Alpha Condén ja keskeytti perustuslain. Muslimit muodostavat 90% väestöstä. Maa jakautuu neljään maantieteelliseen alueeseen: Atlantin rannikon Maritime Guinea, Fouta Djallon eli Keski-Guinean ylängöt, koillisen Upper Guinea -tasangon ja Guinée forestièren eli trooppisten metsien alueen. Ranska on Guinean virallinen kieli ja sitä käytetään koulutuksessa, hallinnossa ja mediassa. Yli 24 alkuperäiskieltä puhutaan, joista suurimmat ovat Susu, Pular ja Maninka, jotka hallitsevat vastaavasti Maritime Guineaa, Fouta Djallonia ja Upper Guineaa, kun taas Guinée forestière on etnisesti ja kielellisesti monimuotoinen. Guinean talous on suurelta osin riippuvainen maataloudesta ja mineraalituotannosta. Se on maailman toiseksi suurin bauksiitin tuottaja ja sillä on timantti- ja kultavaroja. Maa oli keskeinen osa vuoden 2014 ebolaepidemiaa.