Grenadan lippu

Grenadan lippu
Grenadan lippu heijastaa saarivaltion rikasta historiaa ja luontoa. Punainen, keltainen ja vihreä ovat vahvat sävyt, jotka edustavat voimaa, aurinkoa ja saaren vehreyttä. Keskeisenä elementtinä on muskottiomena, Grenadan tunnettu maataloustuote,

Tietoa maasta

Pääkaupunki: Pyhän Yrjön
Väkiluku: 112 003 (2019)
Grenada on saarivaltio Länsi-Intian Karibianmerellä Grenadiinien saariketjun eteläosassa. Grenada koostuu itse Grenadan saaresta, kahdesta pienemmästä saaresta, Carriacousta ja Petite Martiniquesta, sekä useista pienistä saarista pääsaaren pohjoispuolella, jotka kuuluvat Grenadiineihin. Se sijaitsee luoteeseen Trinidadista ja Tobagosta, koilliseen Venezuelasta ja lounaaseen Saint Vincentistä ja Grenadiineista. Grenadan pinta-ala on 348,5 neliökilometriä, ja arvioitu väkiluku oli heinäkuussa 2021 noin 124 523. Pääkaupunki on St. George’s. Grenada tunnetaan myös nimellä “Mausteiden saari” mausteneilikoiden ja muskottipähkinöiden tuotannon vuoksi. Ennen eurooppalaisten saapumista Amerikkaan Grenadaa asuttivat alkuperäiskansat Etelä-Amerikasta. Kristoffer Kolumbus näki Grenadan vuonna 1498 kolmannella matkallaan Amerikkaan. Useiden eurooppalaisten epäonnistuneiden yritysten jälkeen saaren siirtokunta ja kolonisaatio alkoivat ranskalaisilla vuonna 1649 ja jatkuivat seuraavan vuosisadan ajan. 10. helmikuuta 1763 Grenada luovutettiin Britannielle Pariisin rauhansopimuksen nojalla. Britannian hallinta jatkui vuoteen 1974 saakka (lukuun ottamatta lyhyttä ranskalaista ottamusta vuosina 1779–1783). Kuitenkin 3. maaliskuuta 1967 se sai täyden autonomian sisäisissä asioissaan liittoutuneena valtiona, ja vuosina 1958–1962 Grenada oli osa Länsi-Intian liittoa, lyhytikäistä liittoa Britannian Länsi-Intian siirtomaiden välillä. Itsensähallinto myönnettiin 7. helmikuuta 1974 Eric Gairyn johtamana, josta tuli Grenadan suvereenin valtion ensimmäinen pääministeri. Uusi maa liittyi Kansainyhteisöön, jossa kuningatar Elisabet II on valtionpää. Maaliskuussa 1979 marxilais–leniniläinen New Jewel Movement kaatoi Gairyn hallituksen verettömässä vallankaappauksessa ja perusti kansan vallankumoushallituksen (PRG), jonka pääministerinä toimi Maurice Bishop. Bishop pidätettiin myöhemmin ja teloitettiin Kansan vallankumousarmeijan (PRA) jäsenten toimesta, mikä oikeutti Yhdysvaltojen johtaman invaasion lokakuussa 1983. Sen jälkeen saari on palannut parlamentaariseen edustukselliseen demokratiaan ja pysynyt poliittisesti vakautuneena. Maata johtaa tällä hetkellä kuningas Charles III, Grenadan kuningas.

Lipun historia


Grenadan lippu on kansallinen symboli, joka edustaa Grenadan saarta ja sen historiallista taustaa. Tässä on joitakin tärkeitä kohtia Grenadan lipun historiasta:

  1. Värit ja symboliikka: Grenadan lippu koostuu vihreästä pohjasta, keltaisesta reunuksesta ja punaisesta kehästä, jossa on keltainen tähti. Värit ja symbolit on valittu heijastamaan saaren luontoa, historiaa ja tulevaisuutta.
  2. Itsensähallinnon symboli: Grenadan lippu otettiin käyttöön samanaikaisesti Grenadan itsenäisyyden julistamisen kanssa 7. helmikuuta 1974. Lipun suunnitteluun vaikutti voimakkaasti itsensähallinnon ja itsenäisyyden tavoittelu.
  3. Vihreä väri: Lipun vihreä väri symboloi saaren vehreyttä, luonnon kauneutta ja sen maatalouden tärkeyttä.
  4. Keltainen väri: Keltainen reunus edustaa aurinkoa, lämpöä ja Grenadan optimistista tulevaisuutta itsenäisenä valtiona.
  5. Punainen kehä ja tähti: Punainen väri symboloi rohkeutta ja voimaa, kun taas keltainen tähti edustaa saaren pääkaupunkia St. George’sia ja toivoa paremmasta huomisesta.
  6. Historiallinen merkitys: Grenadan lippu heijastaa saaren historiallista taustaa, joka sisältää siirtomaa-aikaa, itsenäisyyden pyrkimyksiä ja saaren sitoutumista rauhaan ja kehitykseen.

Grenadan lippu on olennainen osa maan identiteettiä ja se näkyy usein erilaisissa virallisissa tilaisuuksissa, juhlissa ja kansainvälisissä tapahtumissa edustaen Grenadan kansakuntaa maailmalla.