Fidžin lippu otettiin käyttöön 10. lokakuuta 1970, kun maa itsenäistyi Ison-Britannian hallinnosta. Lipun suunnittelijana oli Fidžin historian huomioon ottanut heraldiikka-asiantuntija Tessa Mackenzie. Lippu on Fidžin itsenäisyyden symboli, ja sen eri elementit heijastavat maan historiaa, kulttuuria ja arvoja.
Lipun perusväri on vaaleansininen, joka edustaa Tyynimeren selkeyttä ja taivasta. Lipun keskellä on Fidžin vaakuna, joka kuvaa Fidžin monimuotoista luontoa ja perintöä. Vaakunassa on kookospalmu, sokeriruoko, Fidžin vuoret, sininen meri ja aurinko nousemassa. Nämä elementit symboloivat Fidžin luonnon rikkautta ja maan elinkeinoja.
Lipun yläosassa on Union Jack, Ison-Britannian lippu, mikä kuvastaa Fidžin aikaisempaa siirtomaavaltaa. Union Jackin läsnäolo lipussa korostaa Fidžin historiallista yhteyttä Isoon-Britanniaan. Vaikka Fidži itsenäistyi, Union Jackin säilyttäminen lipussa kunnioittaa maan menneisyyttä.
Alhaalla on Fidžin kansallisilme, joka koostuu valkoisesta kalkkiviivasta, kahdesta punaisesta kolmiosta ja yhdestä suuremmasta sinisestä kolmiosta. Nämä elementit symboloivat yhtenäisyyttä, Fidžin historiaa ja valtamerta, joka ympäröi saarivaltiota.
Fidžin lippu on siten visuaalinen kertomus maan historiasta, itsenäisyydestä ja kulttuurista, joka kunnioittaa samalla sen juuria ja perintöä.