Färsaarten lippu

Färsaaret, fääriksi Føroyar, on itsehallinnollinen saariryhmä pohjoisella Atlantin valtamerellä, ja se kuuluu Tanskalle. Saarten kahdeksantoista saarta sijaitsevat Skotlannin, Norjan ja Islannin välissä, ja niiden yhteispinta-ala on 1 396 neliökilometriä. Saaret ovat muodostuneet noin 55 miljoonaa vuotta sitten ja ovat vuoristoisia, ilmasto on arktinen, ja kasvillisuus on pääasiassa matalaa. Färsaaret asutettiin todennäköisesti 300–500-luvulla, mutta viikingit liittivät ne osaksi Norjaa 800-luvulla. Tanskan ja Norjan kruunut yhdistettiin vuonna 1380, ja saaret siirtyivät Tanskalle. Färsaarelaisten kansallistunne vahvistui 1800-luvulla, ja ne saivat itsehallinnon vuonna 1948. Färsaaret pysyivät Euroopan yhteisön ulkopuolella kalastuspolitiikan takia, vaikka Tanska liittyi siihen vuonna 1973. Färsaarten hallitsija on Tanskan monarkki, mutta lainsäädäntövalta on Färsaarten parlamentilla. Toimivaltuuksiin eivät kuulu ulko-, turvallisuus-, puolustus-, valuutta- eikä rahapolitiikka. Kalastus on ollut saarten pääelinkeino 1920-luvulta lähtien, ja kalatuotteet muodostavat noin 85 prosenttia viennistä. Saarten talous on sidoksissa kalastukseen, ja 1990-luvun alussa se koki laman kalansaaliiden pienenemisen ja kalan markkinahinnan laskun vuoksi. Vuonna 2022 Färsaarilla asui yli 53 000 ihmistä, joista yli 40 prosenttia asui pääkaupungissa Tórshavnissa. Asukkaista suurin osa on fääriä puhuvia färingejä, jotka ovat skandinaavista ja anglosaksista alkuperää. Monet asukkaista opiskelevat ulkomailla, koska jatko-opiskelumahdollisuudet ovat saarilla rajalliset. Färsaarten kulttuurihistoriaan kuuluu pitkät balladi- ja tanssiperinteet, kun taas moderni kirjallisuus ja taide kehittyivät vasta 1900-luvulla. Saarten kansallisurheilulaji on soutu. Färsaaret ovat saaneet kielteistä julkisuutta vuotuisen valaanpyyntiperinteen (grindadráp) vuoksi, jossa satoja pallopäävalaita ajetaan rantaan kyläläisten tapettaviksi.