Etelämantereella ei ole virallista lippua, koska alueella ei ole pysyvää asutusta eikä sille ole määritelty omaa hallitusta. Etelämantereen valvonta ja hallinto perustuvat kansainväliseen yhteistyöhön, erityisesti Antarktiksen sopimukseen.
Antarktiksen sopimus:
- Antarktiksen sopimus solmittiin vuonna 1959 ja tuli voimaan vuonna 1961. Se allekirjoitettiin 12 alkuperäisen sopimusosapuolen toimesta.
- Sopimuksen päätarkoitus on säilyttää Etelämantereen luontoa ja edistää tieteellistä tutkimusta rauhanomaisissa olosuhteissa.
- Sopimuksen mukaan Etelämantereen alueella ei voida tehdä sotilaallisia toimia, ydinräjähdyksiä tai jätehuollon laiminlyöntejä.
- Kaikki Antarktiksen sopimusjäsenet sitoutuvat pidättäytymään alueellisista vaatimuksista ja hyväksymään avoimen ja yhteistyölähtöisen tieteellisen tutkimuksen periaatteet.
Symbolit ja Tunnukset:
- Koska Etelämantereella toimii useita tutkimusasemia eri maista, nämä organisaatiot voivat käyttää omia tunnuksiaan tai lippujaan edustamaan toimintaansa mantereella.
- Usein näissä tunnuksissa korostetaan tieteellistä tutkimusta, yhteistyötä ja luonnon suojelua.
Etelämantereen liputtomuus korostaa kansainvälisen yhteistyön ja rauhanomaisen tieteellisen tutkimuksen periaatteita alueella. Antarktiksen sopimus on säilynyt vakaana pohjana Etelämantereen suojelulle ja tutkimukselle, ja se on yksi harvoista kansainvälisistä sopimuksista, jotka koskevat kokonaista mantereellista aluetta.